Nopeasti nuo vuodet vaihtuvat ja asenteet muuttuvat. Vielä muutama vuosi sitten maitokeskustelun ytimessä oli maidontuottajien maitolitrasta saaman hinnan sentit. Vuonna 2017 maitokeskustelu alkoi vähitellen muuttua, kun kaurajuoma, puhekielessä kauramaito, alkoi maistua suomalaisille niin, että jotkut kaupat joutuivat myymään ei-oota, kun kysyntä yllätti tuottajan.
Ympäristömarkkinointi ja vastuullisuus -tilaisuudessa 27. helmikuuta Itä-Suomen yliopistolla puhunut mainostoimisto Fabrikin konseptisuunnittelija Timo Kupiainen kertoi, että ihmisten lisääntynyt huoli ympäristöstä on johtanut siihen, että maailma ei yhtäkkiä kaadukaan, jos maito maksaa 2–3 euroa litralta.
– On tapahtunut todellinen muutos, että pelkkä hinnan perässä juokseminen ei ole enää niin tärkeää, Kupiainen sanoi.
Maito on hyvä esimerkki siitä, miten asenteet näyttäisivät muuttuneen toistaiseksi eikä väliaikaiseksi. Kaupan maidon ja maidonkaltaisten tuotteiden hyllytila on kasvanut parissa vuodessa paljon.
Kupiainen muistutti, että jos jokin tuote ei lähde säännöllisesti asiakkaiden matkaan, se ei kauaa kaupan valikoimassa pysy.
– Nyt on elintarviketeollisuuden ihanat ajat kestävän kehityksen tuotteiden kannalta. Aiempaa ympäristöystävällisemmät uudet tuotteet kiinnostavat. Jokin aika sitten samanlaista ilmiötä oli havaittavissa erikoisoluissa. Yhden erän pystyi myydä vaikka minkälaista olutta.
Elintarvikepuolella erikoiset uutuudet käyvät siis nyt kaupaksi, mutta tuotteen pääseminen mukaan asiakkaan säännölliseen kulutukseen on toinen asia. Sitäkin tavoitetta kuitenkin helpottaa se, että elintarvikkeisiin liitettävät kestävän kehityksen ominaisuudet ovat sujuvasti liitettävissä ihmisten ekotekoihin.
Vähittäiskaupan osalta muovipakkauksen ympäristövaikutusta on helppoa ajatella. Kotona taas energiankulutuksen vähentämisen ja lisäämisen vaikutuksia on paljon helpompaa kuvitella kuin esimerkiksi sitä, minkälaisia vaikutuksia on tuulivoimaloiden rakentamisella.
Löydä oma tapasi vaikuttaa
Helmikuussa julkaistu kevään Pk-yritysbarometri 2020 viestii jopa huolestuttavaksi tulkittavaa asiaa. Ympäristöstä huolehtiminen on lähes kaikille suomalaisille tärkeää, mutta pienistä ja keskisuurista yrityksistä peräti 52 prosenttia kertoo, että ympäristövaikutuksilla ei ole merkitystä niiden liiketoimintaan. 24 prosenttia yrityksistä näkee päästövähennystoimien tuovan liiketoimintaan lisää mahdollisuuksia, ja yhtä moni kokee moiset toimet haasteena. On kuitenkin noteerattava, että kasvuhakuiset yritykset näkevät ilmastotoimissa selvästi enemmän mahdollisuuksia.
Suomen Yrittäjien mukaan yrityksistä vain viidennes on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Viimeisen vuoden aikana kuitenkin lähes 70 prosenttia on toteuttanut lisätoimia, joilla vähennetään oman toiminnan päästöjä. Yleensä ilmastopäästöjä vähentäviin toimiin ohjaavat yrityksen arvot ja strategia.
– Yrityksillä on iso rooli ympäristövaikutuksien parantamisessa. Mitä yritykset sitten ovat tehneet? Pk-barometrin mukaan yritykset ovat useimmiten tehostaneet kierrätystä ja materiaalien käyttöä, mutta toiseksi suosituin vastaus on ollut ”ei mitään”, Kupiainen sanoi.
Kupiaisen mukaan jokaisen pitää itse miettiä, mikä on itselle sopivin tapa toimia vastuullisesti ympäristön tai muun tärkeäksi kokemansa asian kanssa. Hän näkee, että yrityksillä pitää nykyisin olla jokin isompi kutsumus.
Fabrik on mainostoimistona korostanut viime vuosina vastuullisuuttaan, ja Kupiainen on ollut rakentamassa yrityksen strategiaan vastuullisuuden kärkeä.
– Jos me saamme autettua yrityksiä niin, että ne tekevät hyvää, niin sitten meidän vaikutus on jo merkittävä. Jollekin kierrätys on suurin tapa vaikuttaa, ja joillekin ihmisiin vaikuttaminen. Kolmannelle se on jotain muuta. Kaikille ei sovi samat tavat.
Timo Kupiaisen esitys on ladattavissa SYKE:n verkkosivuilta.
Apua kestävän liiketoiminnan markkinoimiseen?
Tule mukaan Digi2Market-hankkeeseen!
Digi2Market-hankkeessa edistämme pk-yritysten markkinointia immersiivisen teknologioiden ja tarinankerronnan keinoin. Mukaan lähtevien yritysten kanssa tehdään seuraavia asioita:
- Ympäristökatselmus yrityksessä ja ympäristömerkkien tunnistaminen
- Yrityksen liiketoimintamllin tulkinta kestävän kehityksen näkökulmasta
- Yrityksen markkinointiviestinnän kehittäminen edellisten perusteella
- AR/VR/360-teknologioiden kokeilu markkinointiviestinnässä ja sen vaikuttavuuden seuranta.
