Karelian monialainen ja kansainvälinen opiskelijaryhmä aloitti perjantaina 13. maaliskuuta Digi2Marketin organisoiman Hackathonin osallistumalla elinkaariajattelun asiantuntijan Hanna Pihkolan videoluennolle. Aamun aiheena oli digitaalisten palveluiden hiilijalanjälki ja sen laskemisen perusteet. Lisäksi saatiin hyvä ensikosketus elinkaariajattelun hyödyntämiseen yrityksen kestävän kehityksen vaikutusten laskemisessa.

Hanna Pihkola, joka työskentelee Valtion teknisessä tutkimuskeskuksessa tutkijana, teki selväksi, että it-alan laskelmat ovat vaikeita. Se johtuu etenkin siitä, että samaan aikaan, kun ala luo ympäristöä säästäviä innovaatioita, vie it-palveluiden käyttö jatkuvasti enemmän energiaa.

– Koko elinkaariajattelusta keskustellaan yhä enemmän yhteiskunnassa. Elinkaariarvioinnin käyttö on itse asiassa jo integroitu eurooppalaisiin ympäristötoimiin. Kodinelektroniikassa se näkyy jo esimerkiksi pölynimureissa, mutta sitä voitaisiin hyödyntää myös laitteissa kuten puhelimissa. Laitteiden kierrätystä ja uusiokäyttöä pitäisi parantaa.

It-palveluilla on kokonaisuutena sekä hiilijalanjälkeä että hiilikädenjälkeä. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan negatiivisten vaikutuksien summaa. Kädenjälki puolestaan syntyy silloin, kun jalanjälkeä pienennetään. It-alan innovaatiot pienentävät usein hiilijalanjälkeä jossain, minkä vuoksi itse palveluiden hiilijalanjälkeä ei ole ollut kovin suurta intoa tutkia.

– It-ala on aktivoitunut. Se on ehkä vielä varovainen, sillä alalla on yleistä ajatella, että ala säästää luonnonvaroja. Silloin ei niin vauhdikkaasti ajatella itse aiheutettuja vaikutuksia.

Digitaalinen vaihtoehto kohdistaa vaikutukset toisaalle

Pihkola on tutkinut myös median digitaalista jalanjälkeä. Mediassa fyysiset tuotteet, kuten painetut lehdet, ovat osin korvaantuneet digitaalisella korvikkeella, mutta suurin osa ihmisistä käyttää edelleen sekä fyysistä että digitaalista mediaa.

– Hiilijalanjälkeä laskettaessa on muistettava huomioida digitaalisen version käyttöön liittyvä laite, sisällön tuotannon vaikutukset, jakeluun vaadittava infrastruktuuri ja käyttövaihe. Painetusta mediasta digitaaliseen siirtyminen on ympäristölle hyvä ratkaisu, mutta digitaalinen versio vaikuttaa ympäristöön eri tavoin, joten asia ei ole yksinkertainen, Pihkola sanoo.

Elinkaariarvioinnissa (life cycle assessment, LCA) toimintona on kyse tietokoneohjelman käyttämisestä ja datasta. Ensin määritellään tavoite ja asetellaan arviointi osaksi kokonaisuutta. Sitten mallinnetaan tuotteen tai palvelun elinkaari, niihin liittyvä energiankulku ja kerätään analysoinnin mahdollistavaa tietoa.

– Joskus arvioinnissa saadaan hyviä tuloksia jo vähemmän datan avulla, joten vaikka sitä tietoa on paljon saatavilla, kaikkiin tuloksiin sitä ei tarvita paljoa.

Kolmannessa vaiheessa arvioidaan vaikutuksia ekosysteemiin, ihmisten terveyteen ja resurssien eheytymiseen. Lopuksi tuloksia tulkitaan – kriittisesti tutkimustoimia tarkastellen – aluksi asetettuihin tavoitteisiin verraten.

Datayhteyksien käytön kasvu pakottaa innovointiin

Kuten jo aiemmin todettiin, it-ala luo mahdollisuuksia säästää energiaa ja muita resursseja monilla aloilla, mutta samalla it-alan energiankulutus kasvaa. Laitteet ja tiedonsiirto vievät energiaa, ja tilanne muuttuu jatkuvasti esimerkiksi laitteiden pienentyessä ja energiankulutuksen tehokkuuden kasvaessa.

– Ympäristövaikutukset siirtyvät elinkaaren yhdestä vaiheesta toiseen. Sitä ei ole helppoa tutkia, sillä käytämme nykyisin useampia laitteita kuin ennen, ja käytämme niitä pidempään kuin ennen. Esimerkiksi yksittäisen Google-haun vaikutus on pieni, mutta kokonaisuutena (Googlen hakupalvelun käytön) vaikutus on todella iso. On tärkeää nähdä kulutusta eri tasoilla. Se ei ole mahdollista yhdellä LCA-tutkimuksella.

Hiilijalanjälki ei ole ainoa ympäristövaikutus, joka pitää huomioida. Ympäristövaikutuksia syntyy hiilidioksidin lisäksi myös muista päästöistä. On myös huomioitava resurssien käyttö, kaikki paikalliset ja globaalit mitattavat ja ei-mitattavat vaikutukset sekä hyvin monenlaiset suorat ja epäsuorat vaikutukset. Ei ole helppoa laskea vaikutuksia, kun toiminnan seurauksena on voinut syntyä korvaavia, parempia toimintatapoja. Myös ihmisten käytös on voinut muuttua siten, että tuloksena on aiemmasta eroavia ympäristövaikutuksia.

– Uusia innovaatioita pitää syntyä koko ajan, jotta tietoverkon käyttöön liittyvä energian kulutus ei ala kasvaa todella vauhdikkaasti, Pihkola tiivistää.

Kuluttajat voivat vaikuttaa yritysten päätöksiin

Yritykset ovat avainasemassa ympäristövaikutusten vähentämisessä. Nyt, kun ilmastonmuutoksesta on paljon puhetta, ovat yritykset kiinnostuneita ympäristövaikutuksistaan, mutta aiemmin kiinnostus aiheeseen on välillä laskenut ja välillä noussut, kertoo Hanna Pihkola.

– Esimerkiksi metsäteollisuus on ollut tarkka ympäristövaikutuksistaan, ja heitä onkin pakotettu investoimaan kestävään kehitykseen. Yleisesti kuluttajatkin voivat vaikuttaa yrityksiin. Kun yritykset saavat kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä asiakkailtaan, se vaikuttaa siihen, miten yritykset investoivat.

Pienetkin yritykset voivat osallistua päästöjen vähentämiseen elinkaariajattelun.

– LCA-laskurit eivät ole täydellisiä. Ne ovat yleistäviä, mutta ne ovat hyvä lähtökohta pienemmille yrityksille. Toimia tarvitaan kaikilta.